Ei minusta pyyhekumien tekijää tule

Löysin työtilaa siivotessani pienen pakkauksen, joissa oli pyyhekumien tekoon tarkoitettua massaa, ohjeet ja joitakin työkaluja. Kyseessä oli ilmeisesti jokin "aloituspakkaus", jota en muista hommanneeni. Otin kuitenkin asiakseni heti testaa, että millaista tämä homma olisi ja täytyy kyllä sanoa, että en onnistunut, enkä myöskään hommasta tykännyt.

Pyyhekumeja(ko?)

Muotoa muovaillessa massa oli halkeilevaa, vaikka sitä kuinka paljon yritti käsissä lämmittää. Sitten kun vihdoin sain niistä edes suurinpiirtein tunnistettavan näköisiä (paitsi tuo yks :D) ja aloin siirtämään niitä pellille, nämähän pitää siis paistaa, kynsistä jäi jälkiä massaan, johon ei muuten meinannut saada minkäänmoista muotoa. No, tätä en ainakaan tule enää toista kertaa tekemään, mutta olenpa kokeillut.

Sain myöskin viime viikolla aloittamani huivin valmiiksi.

Cardiff-huivi

Ohje on Ullaneuleesta, Cardiff-huivi. Jouduin hieman soveltamaan ohjetta, koska loppua kohden alkoi pahasti näyttämään siltä, että lanka loppuu kesken. 

Lanka on itse värjäämäni puuvillalanka ja painoa työlle kertyi 240g. Ohje oli mukava neuloa telkkaria katsoessa, kun ei tarvinnut keskittyä mihinkään hankalaan kaavioon. Nyt alkaa neulomisen saralla jämälankojen tuhoaminen.

Suklaakakku, voikreemikuorrutteella

Leipomisinnostus iski tänään ja päädyin kokeilemaan Koristeelliset kakut- lehden numero 1, perussuklaakakkuohjetta. Lisäksi tein hieman pursotusharjoituksia voikreemellä. Se kun ei ole vahvin laji ollenkaan. Eipä tuo kaakku häävin näköinen ole, mutta maku oli loistava. Kakkupohja ei ollut liian makea ja voikreemi sopi hyvin antamaan makeutta. Kakun väliin lykkäsin banaanisosetta. Nam!

Kätköistä paljastuu kummia asioita

Olen jo pidemmän aikaa haaveillut järjestäväni työtilani uudestaan, koska nurkkiin on kertynyt monenlaisia laatikoita ja pussukoita, joiden sisältö on aikalailla minulle selvillä, mutta en ole vaan koskaan saanut niitä järjestettyä omille paikoilleen. Joskus "yllätyksiäkin" tulee vastaan ja tänään oli yksi niitä päiviä, kun projektin aloitin.

Laatikon kätköistä

Löysin laatikon ja kippasin sisällön sohvalle. Olen päättänyt, että kaikkien ufojen kohdalla toimin seuraavalla tavalla: ensimmäinen vaihtoehto on purkaa koko työ ja laittaa lanka odottelemaan jotain parempaa käyttöä. Toisena vaihtoehtona on, että teen työn nyt heti viipylemättä valmiiksi. Jotenkin kuitenkin tuntuu, että kaikkia ei jaksa tehdä heti loppuun, mutta ei raaski purkaakkaan. Joten..

Lopputulos

Lopputuloksesta tuli siis tällainen. Kokonaisuudessaa purin yhden polvimittaisen sukan (paria ei löytynyt), yhden huivin alun, jonkun ihme kaulahuivihomman ja jotain virkattua, en tiiä mikä siitä piti tulla. Kokonaiseksi jäi läjä isoäidinneliötä ja tuommoisia virkattuja kukkia. En tiiä mitä niistä on pitänyt tulla, mutta koska samaa lankaa oli vielä jonkin verran, niin päätin vielä toistaiseksi säästää kukat.

Tuo omituinen mytty tuossa vieressä on moneen kertaan neulottua Novitan Kaarnaa. En alkanut sitä purkamaan, koska aion heittää sen roskiin. Ajattelin kuitenkin kysäistä, josko joku sitä tarvisi. Ensimmäinen joka ilmoittaa langan haluavansa tai siis tekeleen purettavaksi huutakoon hep ja pistän läjän postiin. Varoituksen sanana voidaan todeta, että mukaan mahtuu kelpo määrä koirankarvoja. :D Jos ei tarvitsevaa löydy, heitän kasan roskiin.

Lankahyllyt

Kun saan järjestelyprojektin valmiiksi, toivon, että nämä hyllyt näyttävät siistimmiltä ja täydemmiltä, koska lankaa on paljon laatikoissa odottelemassa hyllyyn pääsyä. Jos kaikki ei mahdu, laitan osan myyntiin. Paljon on sellaisia, josta ei sitten ikinä tullutkaan mitään tehtyä.

Nyt pitää tehdä uusiksi

Olin jonkin aikaa poissa kotoa ja jatkamista olohuoneen pöydällä odotti uusi neulahuovutusprojekti. Olin päättänyt tehdä vielä yhden Angry Birdin toiselle kaveriksi. Kun tulin kotiin sohvalla odotti tyytyväinen sesu.

Awa ja räjähtänyt Angry Bird pommi

Mielessäni pyöri kaksi vaihtoehtoa, joko tekele oli niin ruma, että Awa päätti avata silmäni ja saada minut tajuamaan, että tämä täytyy aloittaa alusta.. tai.. Koiran mieli ei vain voinut vastustaa kiusausta alkaa leikkimään näin mieluisella lelulla. Veikkaan jälkimmäistä. :D

Enpäs nyt sitten tiedä, tuleeko tätä työtä koskaan tehtyä loppuun vai jatkanko tästä (koirankarvalla koristellusta tekeleestä) vai aloitanko aivan alusta. Kiitos Awa, osaat aina olla niin reipas! ;)

Olen odotellut sukkavaihtoon osallistujia Novitan Neulomossa ja muutama onkin jo ilmoittautunut. Toivottavasti saamme vielä vähän lisää porukkaa, niin saadaan monta kuvaa hienoista sukista. Osallistuin myös SuperJoulupallero-vaihtoon ja ideat mylläävät päässäni. Pitää vielä saada tietää kenelle pallon lähetän, jotta saan viimeisteltyä ajatukseni.

Olen hullunlailla yrittänyt etsiä tempauksia ympäri nettiä, mutta tuntuu, että tähän aikaan ei löydy mitään, mihin voisin osallistua. Odotan siis tulevaa UWA:ta, että pääsen kokeilemaan sitäkin. Minulle käsitöiden tekeminen on paljon mukavampaa silloin, kun on jokin tietty tavoite, henkilö tai aihe. Jos tiedätte jonkin sivuston, mistä löytyy tempauksia, niin kertokaa minulle, koska olen ollut pitkään poissa netin neulontamaailmasta. Onko Facebookissa jokin ryhmä?

Arvontaa uuden blogin kunniaksi

Ajattelin laittaa arvonnan pystyyn uuden blogin kunniaksi ja senkin takia, että himottaisi neuloa jollekkin toisellekkin tuommoiset konttisukat. En laita tähän nyt muuta kuvaa sen takia, koska haluan, että arvonnan voittaja kertoo jalkansa koon ja väritoiveensa aivan itse ja sen jälkeen alan vasta neulomaan sukkia.

Säännöt seuraavat:
- ilmoittaudu kommentilla 30.11.2013 mennessä.
- saat 1 arvan kommentoimalla, 2 liittymällä lukijaksi ja linkittämällä blogini omaasi.
- Pidäthän huolen, että kommentissasi on jokin keino saada sinuun yhteys (esim. Profiili, josta löytyy sähköpostiosoite)

Suoritan arvonnan 1.12.2013 ja otan voittajaan yhteyttä henkilökohtaisesti. Arpajaisonnea! :)

Konttisukat

Kelta-pinkit konttisukat, lankana 7-veljestä, paino 142 grammaa

Sain vihdoinkin valmiiksi elämäni ensimmäiset konttisukat. Valitsin tarkoituksella nämä tehtäväksi yksi päivä, että saisin paljon muuta ajateltavaa. Luulin, että konttisukat olisi minulle sellainen ylitsepääsemätön malli, etten onnistuisi kuuna päivänä, enkä varmasti ainakaan tykkäsi neuloa niitä.

Toisin kävi. Tämä oli hyvin mielekäs malli ja tulen varmasti tulevaisuudessa tekemään vielä monet. Ei tarvinnut tuijotella mitään kaaviota, eikä ohjeita, koska tekniikan oppii nopeasti ja muistaa helposti ulkoa ja yksien sukkien perusteella osaan varmasti tehdä monen kokoiset konttisukat. JEE!

Seuraavaksi pitää pakata sukat lähteväksi uudelle omistajalle. :)

Hiljaiseloa neulontaosastolla

Pitkän aikaa on tosiaan vietetty hiljaiseloa neuleiden osalta, mutta nyt aktivoiduin myös Novitan sivuilla ja osallistuin pitkästä aikaa Neuleet kiertoon-ketjuun. Lupasin seuraavalle sukat ja niitä pitäisi alkaa pikkuhiljaa suunnittelemaan ja toteuttamaan.

Hauskaa, kun huomaa, että itse perustama ketju toimii vielä. Toki Novitan Neulomossa on mielestäni paljonkin hiljentynyt jutusteltu niiltä ajoilta, kun itse siellä enemmän pyörii. Mistä ne nykyään löytää ne kaikki tempaukset ja haasteet mihin osallistua. Into on kova. Kunhan ei liian moneen kerrallaan :D

Laitanpa sitten kuvat sukista, kun saan ne valmiiksi. Kyllä talven tulo on mukavaa. Lumenodotuksia kaikille!

Uudet tuulet

Ajattelin kokeilla uusilla voimilla, että miltä tämä blogin pitäminen tuntuu. En meinaa ottaa tästä minkäänlaisia paineital, vaan kirjoitella aina silloin, kun tuntuu, että on jotakin kertomisen arvoista. :)

Oma käsityöharrastus on hieman laajentunut pelkästä neulomisesta ja virkaamisesta kaikkeen muuhunkin ja leipominen on myös tullut osaksi elämää. Minua kiinnostaa myös valokuvaus, mutta siihen en ole pahemmin vielä ehtinyt perehtyä. Jokatapauksessa blogi muuttuu mukanani ja oletan siitä tulevan minun näköiseni.

 Halloweenista on jo jonkin verran aikaa, mutta ajattelin alkajaisiksi laittaa teille kuvan leipomastani kakusta. Kakku oli menestys lasten halloween-pippaloissa ja eräs poika sanoikin sen olevan paremman makuinen kuin äitinsä leipoma. :D Ja se äiti on sentäs leipomossa töissä ;)

Tässä on elämäni ensimmäinen neulahuovutustyö. Äiti opetti. Kyllä aluksi tuntui, että neulahuovutus on maailman tylsintä hommaa, mutta kun hommaan pääsi sisälle, niin se oli ihan mukavaa. Olen luonteeltani vain sen verta kärsimätön, että meinaa jäädä nuo "pohjatyöt" monessakin asiassa aina tekemättä. Tai ainakaan niitä ei tule tehtyä niin hyvin kuin pitäisi. Olin yllättynyt, kuinka neulahuovuttamalla on luoda kuvioita. Toivottavasti harjoitus tekee mestarin.